Pikkuvergion, pikkuveli ja serkku vuonna 1999. Asuttiin vielä Kankaanpäässä. Lapsen utopisen ajattelutavan mukaan en olisi koskaan voinut kuvitella olevani joskus tässä tilanteessa. Enkä vielä monta vuotta myöhemminkään. Jollakin hullulla tavalla mä kaipaan noita aikoja, vaikka elämä meillä ei silloin ollut normaalia lapsiperheen arkea. Pieni lapsi ei sitä silloin ymmärtänyt. Vasta hieman vanhemmalla iällä kun alitajuntaan jääneet muistot on vaikeuttanut mun elämää. Varsinkin kesällä, Kankaanpäässä mulla tulee kivoja ja haikeita nostalgisia viboja. Niitä on vaikea selittää, mut silloin haluis jäädä vaan siihen hetkeen ja pitää silmiä kiinni. Kaupungin lisäksi siellä on mulle paljon tärkeitä ihmisiä. Kavereita, serkkuja, mummola ja isä. Ja mulla on järjetön ikävä kaikkia. Kankaanpäällä on mulle paljon enemmän tunnearvoa kuin Ulvilalla. Vaikka oon asunu siellä kauemmin, se paikka ei herätä mussa mitään tunteita, ainakaan kovin positiivisia.
Kuvat on lainattu Katriinalta eli juuri tuolta kuvissa olevalta serkulta. Muistan aina olleeni superkateellinen Katriinalle! Hän oli laiha, mun silmiini maailman kaunein ja ennen kaikkea vanhempi! Ja Katriinalla oli aina kaikkea mitä mulla ei.. :-D
Voi kuinka kiva postaus! Et tiedäkkään kuinka paljon aina halusin, että muuttaisit Ulvilasta Kankaanpäähän :)
ReplyDelete♥ Niin olisin mäki halunnu :-( Se ei vaan olis käytännössä oikeen onnistunu..
DeleteUuden lukijan sait! Tosiaan mieluummin tekstiä kui kuvia! :)
ReplyDeleteVoi kiva! Ai sä oot sitä mieltä :o
Deleteaivan ihana tää sun blogis :) sulla on tosi kiva tyyli ;D
ReplyDelete♥ leave-world.blogspot.com
Eks ookki kiva tyyli ku täältä ei saa ees kuvaa siitä?<33 Toi on jo mautonta.
DeleteDerya on aika vitsikäs: käy pasteamassa saman tekstin kaikkiin blogeihin, joihin osuu. Säälittää vähän.
DeleteI agree
DeleteHyvin sanottu veera :)!
DeleteAww ompas sulla härö ilme tossa vasemmanpuoleisessa kuvassa :--D
ReplyDeleteKunnon perverssi joo >:-D
Delete